Suo, kuokka ja ruumis (2.10.-22.10.) Status: Peli on päättynyt Pelaajia murhattu: 15 Tappoja: 2 Pidätyksiä: 3
Sivullisia uhreja: 1 Todistajia: 0 Silminnäkijöitä: 2

Suo, kuokka ja ruumis 2.10.-22.10.2017

Tapahtumat


02.11.2017 klo 18.31 Pistetaulukko näkyvillä!

Pistetaulukko löytyy nyt pelin infosivulta. http://salamurhaajat.net/syysturnaus-2017


02.11.2017 klo 18.00 Palautetilaisuus marraskuun alussa!

Tuomaristo tiedottaa jo nyt, että pelin palaute- ja palkintojenjakotilaisuus tullaan pitämään torstaina 2.11. klo 18-20 ravintola Rotterdamissa Kampin kauppakeskuksessa. Tervetuloa paikalle tapaamaan muita salamurhaajia sekä tuomaristoa ja jakamaan kokemuksia pelistä! Tilaisuudessa jaetaan useita kunniakirjoja sekä pelin veitsipalkinnot.

Tule kertomaan turhauttavimmasta väijystäsi niille ainoille ihmisille, jotka todella ymmärtävät.


24.10.2017 klo 20.30 Pisteytys on tehty!

Tuomaristo on antanut viimeisetkin pisteet ja turnauksen kolmen kärki on nyt selvillä:

1. sija: Katariina "Kukkahattukyylä" Leppänen, 56.5 pistettä
2. sija: Simo "Noise" Lehtinen, 47.5 pistettä
3. sija: Johannes "Susihukka" Järvisalo, 35.5 pistettä.

Tuomaristo onnittelee voittajia!

Kaikki pisteet ovat nyt näkyvillä tapahtumien alla. Puuttuvista raporteista on annettu tällä hetkellä -5 pistettä, mutta miinuspisteet on mahdollista saada mitätöityä lähettämällä raportti tuomaristolle palautetilaisuuteen 2.11. mennessä. Pistetaulukko tulee näkyville nettisivujen yhteyteen noin viikon kuluessa.

Tapaamisiin pelin palautetilaisuudessa 2.11. Rotterdamissa!


23.10.2017 klo 00.00 Peli on päättynyt.

Tuomaristo kiittää kaikkia osallistujia ja yleisöä.

Peliin osallistui yhteensä 27 pelaajaa sekä kaksi lisäkohdetta, joista pelin loppuun hengissä selvisi 8. Pelissä suoritettiin yhteensä 14 murhaa, joista 9 pistoolilla, 3 puukolla, 2 myrkkyeläimellä sekä 1 pommilla. Kontaktimyrkkyä voideltiin milloin minnekin ahkerasti, mutta valveutuneet murhatoverit onnistuivat välttämään kaikki yritykset. Itsepuolustukseen pelaajista kuoli kaksi ja pidätyksiä suoritettiin yhteensä kolme kappaletta.

Tuomaristo kokoontuu tiistaina 23. lokakuuta viimeiseen pisteytyskokoukseen ja pelin lopulliset pisteet ovat nähtävissä samana iltana.

Muistakaa merkitä palautetilaisuus kalenteriinne!


22.10.2017 klo 20.30 Vallilalaisessa rappukäytävässä kajahtaa

Hukka perii Muikkusen viime metreillä. Riittääkö Susihukan loppukiri? Laittaako kukaan muu isompaa kaliiperia piippuun? Jännitys tiivistyy kellon käydessä kohti puoltayötä.

Murhaaja kertoo:

Susi on päässyt ihmislihan makuun. Sen nälkä on yltynyt ja se haluaa päivittäisen ateriansa. Niinpä se etsiytyy ihmisasutuksen luo, mistä se arvelee saavansa saalista helpoiten. Pihapiirin nurkalla seisoskelee metsästäjä, joka ei kuitenkaan näytä olevan suden perässä. Harmaaturkkinen susi jännittää hartiansa ja luimistaa korviaan ja kipittää nopeasti ohitse. Aistit jännittyneinä se jolkottelee pihatietä edestakaisin ja haistelee ilmaa. Kun on kulunut puolisen tuntia, hajujälki vaikuttaa kuitenkin haihtuneen. Ovela talonpoika on varmaankin onnistunut kulkemaan kiertotietä suden ohi pirttinsä turvaan.

Kolme päivää myöhemmin susi palaa talolle. Se on jo hieman nälkiintynyt. Sen turkki on vihertynyt eikä sitä välttämättä tunnistaisi samaksi yksilöksi. Tänään se on epätoivoisempi ja röyhkeämpi. Se ei pelkää oleilla ihmisten lähistöllä. Tämä pihapiirikin on sille jo tuttu. Tällä kertaa se saapuu toisesta suunnasta, siltä varalta, että metsästäjä olisikin taas odotuspaikallaan. Susi kiertelee rakennusten ympäri haistellen ihmisten kulkureittejä. Se astelee takaisin pihatien puolelle, missä renki nojailee aitan seinään. Susi murisee hieman, jolloin pahaa-aavistamaton renki vaistomaisesti avaa sille portin. Susi asettuu aitan nurkkaan odottamaan mieluisinta saalista. Pian portti narahtaakin, ja susi hyökkää isännän selkään ennen kuin isäntä ehtii sisään tupaansa. Emäntä kiljaisee kauhistuneena ja juoksee sisään karkuun. Isäntä tietää loppunsa tulleen ja kovaan ääneen kiroaa sutta.

Pisteet:
Murhaaja: 10 p (murha) + 2,5 p (raportti) - 2 p (kotiovi) - 2 p (silminnäkijä) = 8,5 p
Uhri: -5 p (raportti puuttuu)


20.10.2017 klo 13.59 Etsivä lintumetsällä

Kultainen Feeniks joutuu etsivä Leppäsen haulikon eteen ja saa surmansa pidätystilanteessa.

Miksi ne aina vastustavat pidätystä?

Etsivä kertoo:

1917, marraskuu
Suomen autonominen suuriruhtinaskunta

Ilmassa on odoitusta ja levottomuutta. Kansa kuohuu. Kaikki tämä tuntuu melkein liian hyvältä voidakseni uskoa sen todeksi! Itsenäistyminen on niin vallan lähellä! Neuvosto-Venäjä on omien sisäisten mullistustensa vuoksi pakoitettu hellittämään huomionsa Suomen autonoomisesta alueesta ja suuntaamaan ehtyvät voimansa sen sijaan oman tilanteensa setvimiseen.

Venäjän katsoessa muualle on kunniakas Suomi säätänyt valtalain ja ottanut itselleen vallan päättää omista asioistaan. Eduskunnan päätöksestä perustettiin Suomeen myöskin maanalainen poliisivoima huolehtimaan kansakunnan turvallisuudesta ja ehkäisemään itsenäisyyttä vastustavia pyrkimyksiä.

Korviimme on nimittäin kantautunut huhuja Helsingin alueella operoivasta venäläismielisestä salamurhaliikkeestä, joka on ottanut oikeudekseen ajaa päämääriään sapotoimalla itsenäisyysliikkeen vaikutusvaltaisimpia henkilöitä. Kyseinen venäläismielinen liike on tiettävästi kytköksissä Venäjän vallankaappaajiin polseviikkeihin ja halajaa sosialistisen järjestelmän perustamista ja rakkaan Suomen alueemme sulauttamista Neuvosto-Venäjään.

Minä, etsivä Leppänen, olen yksi isänmaamme synnyinoikeutta itsenäisyyteen puolustavista salaisista poliiseista. Itsenäisyyden kannalta välttämätön tehtävämme on estää salamurhaliikkeen laiton toiminta keinolla millä hyvänsä.

Eräs liikkeen merkittävimmistä keskuksista sijaitsee tiettävästi Kumpulan rauhaisella alueella, missä saamieni tietojen mukaan oleskeli myös muuan kumouksellinen, nimittäin Kultainen Veeniks, jonka aiheuttama uhka minun oli tehtävänäni poistaa.

Sulautuakseni joukkoon suuntasin rohkeana rahvaan työläisen vaatetukseen verhoutuneena suoraan vihollisen alueelle. Siellä oli minun parhaan kykyni mukaan etsittävä laiton kumouksellinen käsiini ja vastaanottamieni kuvien perusteella hänen ulkomuotonsa tunnistaa. Havaitsin pian kohteeni kerhohuoneella, mutta saamieni kuvien rakeisen laadun vuoksi kesti minulta jonkin verran aikaa saada apsoluuttinen varmuus hänen henkilöllisyydestään. Kohteen poistuessa klosettiin seisoin tilan ulkopuolella ja ammuin hänet hänen astuessaan ulos.

Isänmaamme itsenäisyyden puolesta,
etsivä Leppänen

Pisteet:
Etsivä: 5 p (pidätys) + 2 p (raportti) = 7 p
Uhri: -5 p (raportti puuttuu)


19.10.2017 klo 23.38 Tammiston illassa pidätys

Aamusta on pitkä aika. Illasta Pekka Puukko on valitettavasti hitaampi, joten etsivä Leppänen ehtii pidätyskäskyn päätteeksi vielä ampuakin ennen kuin Puukko on puolustusasemissa.

Etsivä kertoo:

Aamu 19.10.1930, Etsivä keskuspoliisi, Helsinki

Torstaiaamun kymmenentenä tuntina 19.10.1930 Etsivä keskuspoliisi sai useita vihjeitä EK:lle jo ennestään tutulla Puukon tilalla tapahtuneesta sangen epäilyttävästä, mahdollisesti sosialistiseen liikehdintään kytköksissä olevasta toiminnasta. Nopea tutkinta osoitti tapauksen olevan Pekka Puukon raakalaismainen hyökkäys tilaa valvomaan lähetettyä salaisen palvelun agenttia vastaan. Tapauksen seurauksena Puukko etsintäkuulutettiin julmasta virkavallan jäsenen teloituksesta, poliisivoimien halventamisesta, kommunistisesta salaliitosta, isänmaata uhkaavasta toiminnasta ja valtiollisen turvallisuuden vaarantamisesta.

Puukon perään lähetettiin jo aiemmin tilalla vieraillut etsivä Leppänen.

20.10.1930, etsivä Leppänen, Helsinki

Erään liukkaan kommunistin paikantaminen oli vienyt koko päivän ja päättyi lopulta tuloksettomasti, joten pääsin Pekka Puukon perään vasta illalla. Saavuin paikalle, jossa Puukko eräiden salaisten lähteiden mukaan osallistui jonkinlaiseen ”peli-iltaan”. Epäilen vahvasti tämän olleen harhautus, jonka tarkoituksena oli peitellä kokoontumisen oikeita motiiveja: törkeitä kieltolain vastaisia rikkomuksia ja sosialistisen liikkeen vallankumouksellista juonittelua. Kyseessä oli vaarallinen ja arvaamaton joukkio.

Tämän vuoksi päätin oman turvallisuuteni takaamiseksi perääntyä paikalta ja väijyttää Puukon vasta hänen erottuaan kumppaneistaan. Astuin myöhemmältä pysäkiltä bussiin, johon lähteeni olivat nähneet hänen nousevan (toinen seikka, joka vahvistaa käsitystäni kieltolain rikkomisesta – yleensähän herra Puukko suostuu matkustamaan ainoastaan kallisarvoisella traktorillaan). Ajoneuvo oli kuitenkin varsin täynnä kunniallisia kansalaisia, joiden turvallisuuden nimissä päätin suorittaa pidätyksen vasta arvaamattoman Puukon astuttua pois kyydistä. Pysäkillä kehotin häntä antautumaan, ja ammuin laukauksen hänen rintaansa.

Etsivä ei ota kantaa siihen, ehtikö epäilty vastustaa pidätystä vai ei.

Pidätetty kertoo:

Pappa Puukolla oli aina tapana varoitella, että itku pitkästä ilosta. Se oli ennen kun se astui epähuomiossa karhumiinaan.

Mä olin nähkääs palaamassa linjurilla kylämarkkinoilta kotiini, kun pikkusen ennen kotipysäkkiä huomasin muutamaa penkkiriviä edempänä tutunnäköset kasvot hupun alla piilossa. No mutta petskule, siinähän oli se sama hyypiö joka oli pari viikkoa aiemmin tullut tiluksille hiippailemaan! Mä päätin esittää etten huomannut siis yhtään mitään ja pamauttaa sen pysäkille heti ulos päästyäni, ja aloin ulos astuessa kaivamaan asetta taskusta samalla kun sivusilmällä seurasin ikkunan heijastuksesta että seuraahan se perässä. No mutta arvatkaas! Tää hyypiö ei jäänykään yhtään odottelemaan vaikka vieressä oli bussillinen ihmisiä, työns vaan pyssyn naamaan ja alko meuhkaamaan! Se olikin petskules poliisi!

Tällasta tää on tää meidän Puukon veljesten kuolema.

Pisteet:
Etsivä: 5 p (pidätys) + 2 p (raportti) = 7 p
Uhri: 2,5 p (raportti)


19.10.2017 klo 10.15 Siltamäen aamussa itsepuolustus

Siltamäessä Hallanvaara on tarttumassa Puukkoon, mutta Pekka Puukko vetää nopeammin. Hallanvaaran ruumis jää kylmentymään parkkipaikalle.

Itsepuolustautuja kertoo:

Kyllä meillä täällä Puukon tilalla aina sattuu ja tapahtuu, kerronpa vaan! Viime päivinä oli pahat merkit kuulkaas ilmassa, naapurin lampaat huuti kun olis ihmistä nyljetty, ja aina välillä jostain päin kuului paukuttelua. Aamulla kun läksin tekemään kierrosta, niin sadekauden päätteeks oli aamukaste jättänyt kauniisti kiiltävän myrkkyrihmaston traktorin ovenkahvaan. No, onneks mä olin käyny just pari päivää aiemmin ostamassa lähikauppiaalta uudet, hienot nahkahansikkaat, niin ei tarvinnu yhtään pelätä mitään paskatauteja, pyyhin vaan itiön penteleet pois ettei Arttu vaan äkkäis tulla kahvoja nuoleskelemaan, vaikka se kyllä tykkääkin enemmän pakoputkista.

No mutta kierrokselta palattuani mä huomasin jonkun hämärän hiipparin puikahtavan ladon kulman taakse piiloon, ja minä poikahan heti tartuin tuliluikkuun ja vannoin, että tää hiipparihan ei meinaan pääsis tästä hommasta vähällä! Mä päätin näyttää sille tyypille, että Puukon pojathan ei pahiksia pelkää, ja kävelin muina miehinä kotiovelle kääntäen selkäni sille jantterille. Siinä vaiheessa alko kyllä vähän ihmetyttään, kun ei näkyny ketään perässä hiipparoimassa, eikä ovellakaan ollu ketään vastassa. No pakkohan mun sitten oli kiertää pirtin toiselle puolelle tarkistaa, että oliko siellä oikeesti ketään vai oliko naapurin klopit taas kolttosilla, ja eihän siellä mitään kloppeja ollut vaan joku tirkistelijähyypiö kurkkimassa aidan yli meikäläisen traktoria! No mutta sellasestahan pelistä tää poika ei yhtään tykkää, jos joku hyypiö koskee mun traktoriin niin sehän ei nimittäin pääse siitä hommasta vähällä!

Mä päätin yrittää siihen samaa temppua kun yhteen karhuun joka kerran tonki meidän roskapönttöjä, ja esitin tuovani sille ruokaa. Mutta se hyypiöhän ei tiennytkään että ruokakantamusten alla mulla oli pyssy piilossa, eikä mennyt aikaakaan kun sillä oli kuula kallossa! Mä ripustin sen tyypin linnunpelätiks pellolle opetukseks muille, että Puukko ampuu kovilla!

Tällasta tää oon tää meidän Puukon veljesten elämä.

Kuollut murhaaja kertoo:

Aikainen lintu madon tappaa, vai miten se meni. Ei tällä kertaa.

Kohteeni onnistui välttämään oivan kontaktimyrkkyni. Jäin kuitenkin väijymään uutta yritystä suunnitellen. Piinaavan pitkän odottelun jälkeen eivät aistini olleet enää terässä. Kun yhtäkkiä hän seisoi takanani, en pystynyt kuin tuottamaan hölmistyneen ilmeen kasvoilleni.

(pum)

Ehkä seuraavassa elämässä.

Pisteet:
Itsepuolustautuja: 5 p (tappo) + 3 p (raportti) + 1 p (tyyli) = 9 p
Uhri: 1,5 p (raportti)


18.10.2017 klo 20.20 Leppäsuolla ruumis

Susihukka käynnistelee konettaan ja vie tällä kertaa E. Kuglerin hengen. Tätä klusterin vessassa tapahtunutta murhaa ei todista kukaan.

Murhaaja kertoo:

Uuttera ja vaatimaton kansa on kerääntynyt viettämään ansaittua vapaahetkeä Domus Gaudeumin Alexander-klusterille. Tilaisuudessa maistellaan nöyriä laatuoluita ja vaivalla kaukomailta tuotuja herkuttelujuustoja. Niiden huumaavat tuoksut ovat tuoneet paikalle myös herkkäaistisen suden. Se tarkkailee osallistujia ja istuutuu sitten sattumalta kohteensa viereen.

Susi tietää, että oluita on syytä kartoittaa. Ne virittävät susien nautinnoksi monenlaisia aromeja ja elämyksiä. Tässä laumassa ei kuitenkaan vallitse suden kaipaamaa hierarkiaa, vaan saalis on jaettu tasan kaikkien kesken. Tilaisuutta saavuttaa yliote ei meinaa tulla lainkaan. Lopulta kuitenkin armottomat luonnonlait ajavat yhden joukosta tyhjentämään rakkoaan. Susi seuraa laumasta erilleen joutunutta yksilöä ja surmaa sen nopealla lyijyn puraisulla. Viereisestä salista kuuluu lasien kilinää. Kun väki vähenee, niin pidot paranee. Lauma jatkaa pienempänä, mutta vahvempana.

susihukka

Uhri kertoo:

Olisi pitänyt kuunnella ala-asteella paremmin kuin pidettiin alkoholivalistusta koulussa; olisi tämänkin välttänyt. Väittävät että kohtuukäyttö olisi muka harmitonta, mutta mikä olisi parempi esimerkki kohtuukäytöstä kuin hienostunut olut- ja juustoilta, ja hautaan minua vain kannetaan.
Tiesin kyllä, että joku on perässäni, mahdollisesti jopa ammattilainen. Jo viime viikolla sain myrkytetyn kirjeen, mutta silloin sentään ymmärsin avata sen hansikkain. Nyt kuitenkin päästin itseni luopumaan kaikesta varovaisuudesta. Idioottikin ymmärtää, että jos palkkamurhaaja on kintereillä, pysytään erossa pullosta, tai ainakin juodaan kodin turvassa. Olen kai tullut liian persoksi oluelle. Jos en olisi jo kuollut saattaisin jopa pitää sitä ongelmana.
Nyt kun lusikkani on kuitenkin jo heitetty nurkkaan, en jaksa oikeastaan välittää erityisemmin. Itse tapahtumasta on turha kertoa paljoakaan: ammuttu sotkuisesti vessan lattialle olutmaistelun tauolla. Tapa, joka ei sovi lainkaan tapahtuman hienostuneeseen luonteeseen, jos saan sanoa. Ehkä lopulta olen kuitenkin tyytyväinen, että sain edes kuolla maltaan suloinen maku huulillani, vaikka ehkä juuri se olikin kohtaloni syy. Niin... kaikesta typeryydestäni huolimatta ainut asia, jota oikeasti kadun, on etten ehtinyt juoda lasiani tyhjäksi.

E. Kugler

Pisteet:
Murhaaja: 10 p (murha) + 2,5 p (raportti) + 1 p (tilannekuva) = 13,5 p
Uhri: 2 p (raportti)


18.10.2017 klo 19.50 Vanhankaupunginkoskella kuohuu

Ihan Vanhankaupunginkosken vieressä Viikintien ja Hämeentien risteyksessä on käyty verinen tulitaistelu. Murhaaja M sai tapettua kohteensa Kukkahattukyylän, mutta kuoli myös itse.

Surmansa saanut murhaaja kertoo:

Kaupunki oli pelon vallassa. Minun syntisen verityöni lisäksi useammat muut henkipatot olivat värjänneet kadut ja kujat purppuralla. Poliisi oli jatkuvassa hälytystilassa ja ihmiset epätoivoisia. Kaikki epäilivät kanssaihmisiään ja varoivat vitkastelemasta kulkiessaan arjen askareissaan. Oma toimenkuvani vaikeutui huomattavasti.

Sain uutta mietittävää, kun hain viestin kaupungin laitapuolen kuriirilta. Olisi varottava, paikka kuhisi lahtareita. Viestin mukaan minun tulisi tavata toimeksiantajani Verkatehtaan puistossa. Suunnittelin kulkureittini huolella mutta kasvavien epäilysten vallassa tallustin puiston halki, epäilyttäviä hahmoja vaikutti olevan enemmän kuin kärpäsiä viinilasissa. Vihdoin äkkäsin toimeksiantajani Vanhankaupunginkosken toisella puolella.

Onnistunut iltakävely sai minut kuitenkin liian huolettomaksi. Huomasin kosken partaalla, Hämeentien risteyksessä kauan varjostamani kohteen. Nälkä läikähti jälleen sisälläni! Vuodattaisin suurelle pedolle uutta uhriverta. Ei silminnäkijöitä. Viritin aseeni valmiiksi. Kohde näki kuitenkin viattoman ulkomuotoni lävitse ja arvasi katalan aikeeni. Samalla, kun ammuin hänet kaidetta vasten, tunsin lämpimän piston omassa rinnassani. Verta pulppusi suuhuni ja lyyhistyin polvilleni. Tajuntani hämärtyessä kuulin vielä kosken pauhun. Oi, lautturi! Joutseneni johdatti minut tänne Tuonen virran partaalle.

-M-

Surmansa saanut kohde kertoo:

Tänä iltana Kukkahattukyylä sai ottaa oppia paremmistaan.

Oli ollut epätavallisen hiljainen viikko. Pikkulintu oli kuitenkin laulanut, ja kyylä tiesi, että joku tässä pahaisessa kaupungissa ei pitänyt hänen päätöksestään toimia paljon tarvitun oikeuden jakajana. Joku oli hänen perässään, ja millä oikeutuksella!

Hiljaisuuden olisi ehkä pitänyt olla omiaan saamaan kyylän hälytyskellot soimaan, mutta skarppaamisen sijasta täti tuudittautui valheelliseen turvallisuuden tunteeseen. Kaikki käyttäytyivät esimerkillisesti. Yhä uudestaan täti havahtui tarkkaavaisuutensa herpaantumiseen.

Mitä kyylä ei kuitenkaan tiennyt oli, että hän oli itse alati valvovan katseen alla. Kirjastossa, lukupiirissä, marttakerhossa, jopa kotiovella. Tädin niin tarkaksi ylistämänsä silmät pyyhkäisivät tarkkailijansa yli.

Niin kävi tänäkin iltana. Täti oli päättänyt lähteä valvomaan varsin epäilyttävää joukkoa yksilöitä, jotka haahuilisivat ympäriinsä jotain ihme valopilkkua seuraten. Kyllä niin arveluttavaa toimintaa oli arvovaltaisen kansalaisen lähdettävä selvittämään!

Ja arveluttaviksi tyypit osoittautuivatkin. Täti oli juuri pinkonut turvallisen etäisyyden päähän jo aiemmin viikolla bongaamastaan sangen hämärästä hepusta, kun yht’ äkkiä ääni puhutteli pahaa-aavistamatonta tätiä. Siitähän menivät tädin pasmat aivan sekaisin; tuntemattomille EI puhuta! Se oli kuin painajainen! Ja seuraavassa hetkessä tyyppi olikin jo suunnannut aseen tädin rintaan. Mutta tästä rikkeestä ei tyyppi pääsisi vähällä; nopealla laukauksella kyylä vei hänet mukanaan hautaan.

Muka puhutella tuntematonta! Pyh!

-edesmennyt kyylätäti

Pisteet:
Murhaaja: 10 p (murha) + 2 p (raportti) = 12 p
Uhri: 5 p (tappo) + 2 p (raportti) = 7 p


18.10.2017 klo 18.00 Lisätehtävä viimeisellä viikolla

Tuomaristo tiedottaa:

Keskiviikkona 18. lokakuuta klo 18 - 21 järjestetään lisätehtävä, johon voivat osallistua sekä salamurhaajat että etsivät.

Tehtävän ensimmäisen vaiheen voi suorittaa vierailemalla Viikin Prismalla klo 18 - 19 välillä, ja toinen vaihe tapahtuu viiden kilometrin säteellä siitä. Suoritusaika toiselle vaiheelle on klo 19.30 - 21. Suosittelemme varustautumista sään mukaan. Jokainen voi oman ehtimisensä mukaan osallistua vain jompaankumpaan osioon tai molempiin. Tehtävän suoritusaika on aikaikkuna, ei kesto. Kummastakin osiosta on mahdollista selviytyä kahdessakymmenessä minuutissa + siirtymäaika osiosta toiseen.

Lisätehtävästä on mahdollista saada yhteensä 10 pistettä. Ehtona pisteiden saamiselle on, että pelaaja on ilmoittanut lisätehtävään osallistumisen aikataulussaan MurhaMasterissa viimeistään tiistaina 17.10. klo 21.00. Ilmoittautuneet saavat viestin, jossa on lisätietoja.

Etsivä Gröhn kertoo:

Variksen raato sähkölinjalla tänä iltana, raatelujälkiä avoimessa rinnassa. Tämä kaupunki on unohtanut etsivänsä. Olen nähnyt sen todelliset kasvot. Rappukäytävät ovat juoksuhautoja ja juoksuhaudat täynnä ruumiita ja kun käytävä viimein täytyy verestä, kaikki loiset tukehtuvat.

Verkatehtaan puisto, keskiviikkoilta. Vihreä merkkivalo houkuttelee rikollisia paikalle kuin hyönteislamppu itikoita. Kun vipu kääntyy, he kaikki käristyvät.
Mutta ei tänään. Tänä iltana kerään todisteita. Juokseva nainen, hiljainen mies. Painan heidän kaikkien kasvot mieleeni, opettelen ulkoa.

Ensi kerralla he katsovat ylös minua kohti ja rukoilevat armoa. Ja minä katson alas ja kuiskaan "Ei".

Noise kertoo:

Killing Intent

The sun is setting behind me
The night is crawling around me
I will remember
This time forever
The silence cut short only by the sound of death

True happiness is not just a light in the dark
True happiness is simply a blade through the heart
True happiness is not just points on the board
True happiness is killing intent
True happiness is killing intent

The beautiful ploy
The elegant dance
The venomous bite
The blood-stained hands

The lethal embrace
That endless race
The final sound of
Killing intent

True happiness is not some saviour knight
True happiness is outside the reach of the light

True happiness is not making sure I survive
True happiness is finding a good way to die

True happiness is beyond me
True happiness I cannot feel
I want you to walk to me
I want you to dance for me

True happiness is not just a kiss and goodbye
True happiness is finding the will to defy
True happiness is felt when you rage without cause
True happiness is killing intent
True happiness is killing intent

Noise

Lisätehtävän pisteytys:

Etsivä Gröhn: 10 p
Etsivä Peltola: 9 p
Noise: 10 p
Kukkahattukyylä: 9 p
M: 9 p
Hallanvaara: 9 p


18.10.2017 klo 17.23 Pidätys Kumpulassa

Etsivä Peltola pidätti pahamaineisen Qmppu842:n Exactumin kellaritiloissa. Valitettavasti etsivän oli käytettävä asetta pidätystilanteessa, josta aiheutui kohteen kuolema.

Etsivä kertoo:

Havahduin postiluukkuni kolahdukseen. Aavistin salamyhkäisen kirjeen olevan joko ansa tai uusi toimeksianto,
sillä ei kukaan muu kävisi toimittamassa epäilyttävän tavallisen näköistä kirjettä luukkuuni tähän aikaan.
Olin jälleen oikeassa: tällä kertaa pitäisi päästää joku helpon rahan perässä ollut retku päiviltään.

Poliisivuosiltani minulla oli vielä tallessa silloin pihistämäni virka-asu, jota päätin tälläkin kertaa
hyödyntää. On jollain tapaa ihailtavaa, kuinka vapaasti ihmiset antavat minun toimia virka-asussa. Voin liikkua
ase vyöllä, eikä kukaan koskaan kyseenalaista aikeitani. Tuntuu melkein huijaamiselta.

Tämänkertainen kohteeni ei edes vaikuttanut aavistavan, että häntä seurataan. Toimeksianto tuntui liian helpolta,
onko kirjeen sijasta koko tehtävä ansa? Hetken kohteen työskentelyä seurattuani päätin silti tarttua
mahdolliseen syöttiin ja toimia. Asu päälle, ovesta sisään ja nopea huudahdus: "Antautukaa!" Huudahdus on
oikeastaan vain pinttynyt tapa, pelkkä ampuminen tuntuisi jotenkin likaiselta. Ilman sitä en ehtisi nähdä
pakokauhua kohteeni silmissä, sitä hetkeä kun hän tajuaa jo hävinneensä.

Kaksi tarkasti tähdättyä luotia myöhemmin tilanne on jo ohi, vaikka sivulliset eivät vielä edes käsitä
tapahtunutta. Tuntia myöhemmin puhelimeeni tulee ilmoitus lompakkooni siirretystä kryptovaluutasta. Ehkä tässä
ei ollutkaan koiraa haudattuna. Oppikirjamaisesti hoidettu, vaikka itse sanonkin.

Pisteet:
Etsivä: 5 p (pidätys) + 2 p = 7 p
Uhri: -5 p (raportti puuttuu)


17.10.2017 klo 22.12 Kuolema Linnanmäellä

Tellervon ja yhden tuntemattoman sivullisen raajoja on löydetty Linnanmäen pyöräparkista. Muuten näiden onnettomien kehot ovat jauhelihaa. Huhujen mukaan pyöräpommin virittäjää kutsutaan Susihukaksi. Virkavalta ihmettelee miksi pommin lisäksi ohjaustankoon on levitetty myrkkyä.

Murhaaja kertoo:

Uuttera ja vaatimaton työläiskansa on kerääntynyt viettämään ansaittua vapaahetkeä Linnanmäen huvipuistoon. Kun ilta sitten alkaa pimetä, käy se taas koteihinsa yöpuulle, keräämään voimia seuraavaan työpäivään. Väkijoukon virran hiljalleen harvetessa astuu metsän siimeksestä esiin susi. Se tarkkailee kulkijoita ja suunnistaa sitten verenpunaisen kohteensa luo.

Susi tietää, että ihmisiä on syytä karttaa. Ne virittävät susien turmioksi monenlaisia ansoja ja väijytyksiä. Mutta myös susi on oppinut noita taitoja, ja nyt ne pääsevät käyttöön. Valmisteltu paketti sujahtaa paikalleen ja ansalanka kiristyy. Susi maastoutuu aukean reunaan odottamaan. Pian metsästys tuottaakin tulosta. Muutama paukahdus ja hieman ruudin tuoksua. Epäuskoinen kiljahdus. Sitten kuuluu vain lehtien havinaa. Jossain ulvoo susi.

Uhri kertoo:

Luulen, tiedän, mitä te ajattelette… että olen sekopäinen, päästäni vialla, ja mitä voin sanoa puolustukseni? En mitään. Onhan se järjetöntä. Tiedän sen, rationaalisesti tajuan, että minun on pakko olla väärässä, mutta… kuitenkin… Antakaas kun aloitan alusta.
Tässä kuun alussa minua alkoi yhtäkkiä vaivata tietty ajatuspinttymä kuin vuosia vanha rasvatahra, joka ei millään irtoa kattilan pohjasta; aloin pelätä ihmisiä. En niinkään ihmisiä isona laumana, ei; vaan yksittäisiä, kaksittaisia, jopa kolmettaisia ihmisiä. Tarkkailin heitä jatkuvasti, käsi taskussa, aseen ympärille puristuen, rystyset valkoisina… Sanoinko aseen? Niin, tiedän, mitä ajattelette; että joku harhainen ihminen harhailee revolverin kanssa, se pitäisi laittaa lukkojen taakse, aivan. Mutta se oli ainut asia, joka minua vähänkin ahdingossani lohdutti, kuin taapero, joka raahaa perässään kuolaista vilttiä. Melkein ammuinkin yhden pyöräilijän, joka yllättäen kiisi ohitseni; onneksi hän ei huomannut asetta kädessäni… Vai olisiko se ollut kaikkien onni, että minut olisi huomattu ja ase kädestäni poistettu? EI, pelkkä ajatus tuntuu kestämättömältä…
Mutta, saanko kertoa muutamasta tilanteesta, jotka osaltaan vahvistivat tätä harhaisuuttani. Eräänä päivänä menin luennolle, astuin bussista, ja kanssani astui eräs mies, olin tarkoituksellisesti jättäytymässä jälkeen sillä mielenhäiriössäni epäilin tuota miestä, puristin asetta… Tilanne laukesi toisen bussin saapuessa ja ihmismassan lisääntyessä. Tuo samainen mies kävi, monta kertaa ennen luentoa, vilkuilemassa luokkahuoneeseemme. Eikö jokainen tulisi tuossa tilanteessa hiukan epäluuloiseksi? Jätin paikkani eturivissä, sillä pelkäsin hänen voivan ampua minut oven kautta muiden näkemättä, mikä absurdi ajatus noin aamutuimaan! Taisin olla vielä unessa!
Eräänä myöhäisenä iltana taas olin kävelemässä kotiin puistikon halki, ei ihmisiä, varmaan arvaattekin mitä puristin taskussa kiihkeästi kuin elämäni riippuisi siitä. Sitten, jokin ääni… Käännyn ja näen naisen, jolla on kädessään ase! Arvaan ettette usko, sanotte, että se oli luultavasti taskulamppu, nykyaikainen kännykkä, gameboy, pallo pokemonien nappaamiseksi, mitä näitä nyt on… Sanotte että sitä näkee mitä odottaa näkevänsä ja niin eteenpäin. Mutta minä aloin juosta, hengitys rohisten kuin hengenhädässä, ja tuo nainen juoksi perässäni; varmaan sanotte, että hän oli lenkkeilijä, jonka reitti sattui kulkemaan kotioveni vierestä, onhan niitä, tottakai.
Sitten satuin viettämään syntymäpäivääni tässä lähiaikoina, ja sain kortin, kuka nyt ei saa syntymäpäiväkortteja? Ja miten minä suhtauduinkaan tähän korttiin? Kuin se olisi jokin pommi tai vähintään myrkyllinen, lähestyin sitä hansikkain… Ja jotain tahmaista siitä löysinkin! Sanotte epäilemättä, että se oli jokin rasvatahra, mehutahra, kahvitahra, mitä näitä nyt on. Ja ymmärränhän minä sen itsekin. Joten kun viimein tiistai-iltana, töiden jälkeen väsyneenä pyyhin pyöräni kädensijoja (aivan kuin nekin olisivat olleet tahmeat, varmaan nykynuoret syljeskelleet) ja sitten katsoin etupyörääni, aivan kuin siinä olisi jokin nauha kiinni, naurahdin itselleni ja vetäisin pyörää irti, arvatkaa mitä kuvittelin hetken siinä olevan? Pom-

-Tellervo

Pisteet:
Murhaaja: 10 p (raportti) + 1 p (ensimmäinen pommi) + 1 p (tyyli) + 1,5 p (raportti) = 13,5 p
Uhri: 2 p (raportti)


17.10.2017 klo 11.56 Hämähäkki haukkaa hansikkaassa

Noise vie hautaan jo kolmannen uhrinsa, kun Tsaari kuolee käsineeseensä kätkettyyn myrkylliseen kahdeksanjalkaiseen.

Murhaaja kertoo:

I can see clearly now the rain is gone... still no sun though.

Equipment malfunctions and unfortunately lacking design specifications have a tendency to make me mad. An attempt after another of relaying my message to the people is foiled not by either the devious preparations of the target nor my own incompetence, but rather the vagaries of luck.

The next target is someone I know of. They're dangerous.

noise
Always better to strike than to be struck

After an evening of cigar smoke and quiet plots where I take the measure of my current opponent, I decide upon my course of action. They leave their belongings somewhere I can reach them. Unfortunately the bag is too small for a more spectacular surprise, so this'll have to do.

noisenoise
You can find the hat on the cat, but not the bug in the bag

It takes a while, but I finally receive a message. The job's done, and payment is secure. It still leaves a frown on my face. I'd rather thrive on novelty, this plan is something I learned from an old mentor. It might even let someone connect the dots.

noisenoise
It takes one to kill one, but it doesn't always take two to kill two

Noise, signing out.

noise

Uhri kertoo:

A vot. Luulinpa olevani niin varovainen, kun kuljin rotvallilla stiletti yhdessä lavassa ja rivolli toisessa. Da, da.
Ja drugani, joka solkkaa olevansa oikein hyväkin tovarits ei tietenkään sitä ole. Vaikka eipä tämän ponjaamiseen
kovinkaan dobroa tippaleipää tarvitse, jos on sellainen tselovek, joka on yhtään ultraväkivaltaa ennen harrastanut: niin harashoo drugaa ei ole, joka ei drugaansa kavaltaisi.
Mutta tämän takia täytyy pitää dizipliiniä; antaa ymmärtää, kuka on herra ja Tsaari, niin ei toveri veri virtaa. Da.

Mutta donner und blitzen, mistäpä veikkoseni olisi meikä maltsikki sen voinut tietää, että krasnajiin kuteisiini oli petollinen drugani piilottanut kahdeksanjalkaisen!?
Siinä menikin meikällä nopeasti morda mieroon kun rukkasiin survottu elukka toltsokkasi legonsa sormeni päähän.
Voi bogin tähden, tuumasin, ennen kuin olo olikin jo niin bolnoi, että rojahdin gulliveri edellä ulitsaan ja tolkku pois.
Ohi kulki kohta joku muinainen baabuska. Luuli varmaan, että olin joku vodkaratti siinä levyttämässä keskellä päivää ja jatkoi matkaansa.
Meikä oli smert.

Pisteet:
Murhaaja: 10 p (murha) + 1 p (tyyli) + 1,5 p (raportti) = 12,5 p
Uhri: 3 p (raportti)


14.10.2017 klo 18.30 Puukotus lenkkipolulla

Noise jatkaa puukkohippaansa. Tällä kertaa veitsi heiluu Lauttasaaressa, ja kohteeksi joutuu lenkkeilemässä ollut Fargoth.

Murhaaja kertoo:

How's it possible that it literally always rains here? It wasn't this bad when I visited Scotland.

It also gets dark earlier every day, which suits me just fine. My credit balance is stabilizing, for now. I've started a cast to bring the news of the revolution to the masses, but to do that I need to make some news actually happen.

noise
Welcome, friends - stay a while and listen

So, let's see about what I can do in the here and now. The next target has been more work to find. They aren't tagged, so it's all about going out there and trying to spot them in situ. On the occasion I've spent a fair few hours sitting around, watching and waiting.

noisenoise
Sometimes the wait is frustrating, but the rush of adrenaline keeps you coming back

One more night, and two more moments watching the target pass by, almost close enough
to touch but not quite. Hand grasping for the gun, but something always comes up. This one is an enemy of the people, and their death must be symbolic for the public to know their fate was deserved.

They seem to sense the static in the air. Maybe they're not as blind as most, maybe they've seen the same face in the crowd too many times. Maybe I shouldn't dye my hair lime green... nah. Let's not get carried away. Regardless, they run past as they leave to find their accomplice, and when they walk back the street is covered by a group of hired thugs. But like a guilty conscience, even after reaching safety they return outside to wait out the remaining minutes of their allotted time.

I follow them to a gravel-coated, silent and shadowy footpath. They're on the phone, promising they only need a little more time. They know they won't have it.

noisenoise
To walk astride the sharpened knife, how sweet the vibrant taste of life
noisenoise
Yet forget not the mien of loss, that all of us must bear our cross
noisenoise
For without fear and without pain there's only constant, endless rain

As I clean the blade, walking back towards the bustle of civilization, a frown. Doing the same thing again isn't really going to make my profits boom. With some recent upgrades to my rig, perhaps it's time to see about breaking things in a more flashy way. Making a statement, so to speak.

noise
Let's see what they have to say

Uhri kertoo:

Lauttasaari on rauhallinen alue. Siltana seesteisen Espoon, sekä hektisen Helsingin välillä, samalla omaten molempien parhaat puolet. Tähän rauhaan oli kuitenkin tuleva särö...

Olin juuri käynyt kauppiaan luona täydentämässä vaatimattomia muonavarastojani, kun muistin, että hiljattain hukkaamaani sormus saattaisi löytyä erään kotini lähellä olevan metsäpolun varrelta. Olin tonkimassa maata myyrän lailla, samalla katseeni haravoiden maastoa metallista hohdetta hakien, kun suipot korvani kuulivat jotain hälyttävää. Ehdin kääntää päätäni vain nähdäkseni tuon pirullisen aaveen virnistyksen, jonka nyt ymmärsin kohdanneeni useasti kuluneen viikon aikana.

Elinnesteeni valuessa märälle nurmelle, haukoin eläimen lailla henkeä. Päähänpinttymäni oli saanut minusta voiton, tämän mysteerillisen veitsimiehen kautta. Syleilin kuolemaa ja lämpö palasi kehooni.

Kirjoitan tätä esi-isieni mailta. Opetuksenani jälkipolville sanon, että älkää hapuilko maallista kultaa, koska lopuksi halaatte kuitenkin multaa.

-Fargoth

Pisteet:
Murhaaja: 10 p (murha) + 1 p (tyyli) + 1 p (raportti) = 12 p
Uhri: 1,5 p


13.10.2017 klo 12.38 Ruumis tuulikaapissa

Jo aikaisemmin vaaralliseksi todetusta Exactumin tuulikaapista on löytynyt puukotettu ruumis. Asialla on ollut Noise ja ruumiin huhutaan kuuluneen Haamulle.

Uhri kertoo:

Vainoharhaisuus loisti poissaoloaan, kun astelin tavalliseen tapaani musiikit korvissa kohti Kumpulan kampusrakennusta. En ollut havainnut ympärilläni mitään normaalista poikkeavaa, joten inhimillisesti oletin tämänkin päivän kuluvan yllätyksettömästi. Väärä oletus. Astuessani sisään Exactumin tuulikaappiin puukon välähdys oli viimeinen valo, jonka ikinä näin.

Murhaaja kertoo:

New city. Old sights. They say this country's been independent for a hundred years, but for the citizens here, they haven't been free for a single moment of their lives. Lines on a map, and walls between people.

It's time to liberate the masses.

noise
Noise is here to rock this town

But I don't have my rig. No breakers, no Djinn, no memchips to speak of. There's sentries all over town. Anyone finds out I'm here, the cops will be on me like flies on shit. I need credits.

noise
Where there's a will, there's a way

So, it's been a long setup. Been going back and forth, past the drones. Like any good trick, a murder takes preparation. I've spent days casing the location, following the target wherever they go.

noise
Gotta pick your targets

But finally, this particular champ has made the mistake of getting tagged by a tracer. Their phone now broadcasts its location, and with that, it's all done but for the doing.
I take a faster route, and get there first.

noise
Takes some doing, but the results are worth it

I see them coming a mile off, then make my way to where I've decided our paths will cross.

I take a page off the Shaper playbook. Sometimes, all you need is a little stealth, a little finesse...

noisenoise
And the right tool for the right job

The mark looks a little surprised. Like they hadn't realized this could happen to them. But as any runner knows... there's always a crack.

noise
Let's see what they have for me next

Pisteet:
Murhaaja: 10 p (murha) + 1 p (tyyli) + 2 p (raportti) = 13 p
Uhri: 1 p (raportti)


12.10.2017 klo 13.50 Kuolema päärakennuksen vessassa

Salaperäinen M on ampunut punaisen rusetin päärakennuksen vessaan. Tätä eriskummallista tekoa ei todistanut kukaan.

Murhaaja kertoo:

Tuijotan peilikuvaani vessan peilistä ja mieleni vaeltaa takaisin eilisen iltapäivän piinaaviin hetkiin...

Olin vaeltanut syyssateen piiskaamia katuja kuin kuumeisena. Miten olin saattanut itseni tällaiseen tilanteeseen, sopimukseen ihmishenkien lunastamisesta. Voisinko todella tehdä niin, kylmäverisesti leikata jonkun raukan elämänlangan? Päiviä ja tunteja oli kulunut. Olin seurannut kohteitani mutten saanut tilaisuutta tekoihini. Iljettäviin, vastenmielisiin tekoihini. Nähdessäni kohteeni pystyin vain katsomaan heidän arkisten toimiensa sulavaa kauneutta. Tunsin kauhun sisälläni halvaannuttavan. Mutta toimeksiantajani, tuo ruojake, oli armoton. Oma aikani maan päällä oli vaarassa, jollen onnistuisi.

Saavuin sateen vihmomana tapahtumapaikan aulaan. Epätoivoisena järkeni ei toiminut. En hahmottanut, missä kohteeni olinpaikka sijaitsi. Aikani katseltuani menin kysymään vahtimestarilta, joka reippaasti ohjasi minut oikeaan suuntaan. Hän ei aavistanut toivioretkeni synkkää tarkoitusta. Pääsin seuraamaan kohdetta ja kuin kohtalon oikusta hän suunnisti yksin vessaan. Onnetar oli puolellani! Varmistin paikan ja odotin pahaa aavistamatonta sielua viattomana mutta sisältä palaen. Ase kädessäni tärisi, enkä meinannut saada varmistinta pois päältä. Kun tilaisuus tarjoitui, kaikki epäilykseni haihtuivat ja ammuin kohteen kylmänviileästi lavuaarin päälle. Verta roiskui peiliin asti ja hetken tunsin myötätuntoa siivoojaa kohtaan. Mikä teuraspaikka!

Kävellessäni pois rikospaikalta en tuntenut enää katumusta tai epätoivoa. Tunsin sisälläni lämpimän, nälkäisen läikähdyksen. Kun nyt katson peiliin, hymy nousee huulilleni kuin huomaamatta...

-M-

Uhri kertoo:

Tapani mukaan (oliko murhaaja kenties tarkkaillut liikkeitäni?) etsin luennon jälkeen ruuhkatonta vessaa matkalla ruokalaan. Eksyin laumasta kuten halusinkin, ja käsiä pestessäni tuntematon henkilö kysyi nimeäni. Ilahduin luullessani saavani uuden tuttavan, mutta kauhukseni huomasinkin hänen vetävän laukkunsa piilosta muovipussissa olevan kuolemanaseeni, vesipyssyn. "Pum."

Pisteet:
Murhaaja: 10 p (murha) + 2 p (raportti) = 12 p
Uhri: 1,5 p (raportti)


11.10.2017 klo 18.10 Perinteistään tunnetulta Uudelta ylioppilastalolta löytyy ruumis

Surmaatikko lahtaa Fieldsin hänen astuessaan hissistä ulos. Tekoa todistaa yksi silminnäkijä.

Murhaaja kertoo:

When I was born again, I decided to never do mathematics outside of the safety
of my house. I would only use my logical thinking skills to come up with
devious plans when outside. It would indeed hinder my career, but at the same time lengthen
it, because that kind of miracles won't happen twice. In addition my employer was quite displeased. I had to produce some
results or I would no longer have food on the table or even a head on my shoulders.

I decided to perform a quick and dirty murder. Even though the murder was made possible by
my lengthy preparations such as befriending the target before even getting the
assignment, the murder itself hadn't been thoroughly calculated and some might
even call it sloppy.

The murder started with my target traveling together with me to the House of
Assassins or in other words Uusi ylioppilastalo. He was cautious; maybe he had heard about my
new part-time job as an assassin. I couldn't simply kill him on the way up in
the elevator, because we went up separately. But his caution only made me more
determined to finish him off here and now, so I took a moderate risk and
settled for a sloppy murder.

I went to stand in front of the elevator doors. I saw
that the elevator was going upwards and deduced he was probably in it and
hadn't taken the stairs. The possibility that he would have sent the elevator
upwards and taken the stairs came to mind. After coming up the stairs he could
then find me standing in front of the elevator doors and I would have no
excuse for it. I also knew I'd have to shoot him no matter how many
eyewitnesses there would be in the elevator. After a few long seconds the
elevator doors opened and I saw my target and another person. I pulled my gun,
my target stepped out of the elevator probably pulling his gun too as I shot
him right through the heart. Before the elevator doors closed I signed to the
bloodcovered, shocked eyewitness, that she should stay quiet about this. And
so the elevator went up and I might be hunted by a cop.

Uhri kertoo:

Can you believe the kids these days? They think that they can just grab a pistol and call themselves assassins! Back in my day we had class. We truly wanted to master the craft of elimination. We'd meticulously study every move of the target before crafting a delicate plan, and the unlucky chap wouldn't even know what hit him! And we did it with style. We'd wait for the fat lady to sing at an opera before acting, just for the dramatic effect. Back then we really committed to the trade. I remember posing as a statue for three days straight before the target walked past me, just so I could surprise the poor bloke with a sword in the back! To us the money wasn't even the point! To us assassination was an art, something we strived to perfect.

So that's why I felt a morbid sense of excitement when I first sensed it a few days back. A hunter knows when he's being hunted, you know? So many have tried and failed that I only wanted to see what sort of tricks would this one try to pull. Maybe a shoe bomb? Or perhaps some poisoned toothpaste? I just wanted to see how this one would dance for me.

So what sort of a masterful plan do I get to see unfold? An inaccurate shot at my chest in a hallway. With an eyewitness present. By some young kid that doesn't even stay to check if I'm dead. So here I am, bleeding out on this dirty floor, beaten by some kid with a trick so dirty that I didn't even consider it. No respect for an old legend, or the trade. I always thought that at least my death would be grand, but I guess this is what an old fool gets.

Pisteet:
Murhaaja: 10 p (murha) + 1,5 p (raportti) - 2 (silminnäkijä) = 9,5
Uhri: 2 p (raportti)


09.10.2017 klo 17.22 Kuoleman maanantai saa jatkoa

Unknown assassin known as Noidea has some idea how to make corpses. V gets bumped off and does not stand for victory but for victim this time.

Murhaaja kertoo:

Olipas tappo. Murhana yksinkertainen mutta tekona ehkä vaikeimpia mitä olen joutunut tekemään. Murhan kohde oli pitkäaikainen ystäväni. Mutta hei, määräys mikä määräys.

Murhan kulku oli suorastaan laittoman helppo: houkuttelin uhrin heidän talonsa varastoiden eteen ja... eipä oikeastaan muuta. Otan aseena toimineen keittiöveitsen taskustani ja pistän uhria kylkiluitten väliin. Lopuksi ruumis varastoon jossa tiedän, ettei kukaan kuitenkaan käy ennen joulua. Asian valoisia puolia: uhrin stressiongelmat ja ajankäytölliset vaikeudetkin ratkesivat! Ehkä näin olisi parempi.

Uhri kertoo:

Tänään ma 9.10. ystäväni halusi nähdä, joten tapasimme Pasilassa, josta hän halusi saattaa minut kotiin. Hän pyysi, että menisimme kerroksen alemmas (siellä ei ole asuinhuoneistoja) ja ottaisimme sieltä hissin. Suostuin, koska luulin, että häntä ahdisti ihmisten näkeminen. Siellä hän sit veti takin sisätaskusta kauniisti (ei) askerrellun veitsen, jolla puukotti. Tämän jälkeen hän katsoi minua syyllisen näköisenä ja pyysi anteeksi.

Hän siis sai helpon kohteen, joka ei tietenkään osannut epäillä mitään :D

Pisteet:
Murhaaja: 10 p (murha) + 1 p (ensimmäinen puukotus) + 1 p (tyyli) + 1 p (raportti) = 13 p
Uhri: 1,5 p (raportti)


09.10.2017 klo 11.45 Älä luota kavereihin

Vanha viisaus pitää jälleen paikkaansa. Luentosalista löytyy rintaan ammuttu ruumis. Asialla on Murhaaja-Jäbä. Cheek on viimeisen riiminsä rimmannut.

Murhaaja kertoo:

Oli sateinen maanantai-aamu, ja olin juuri saanut tietää uuden kohteeni olevan paras ystäväni. Astellessani kohti Yliopiston päärakennusta tunsin aseeni painavan erityisen paljon takkini ulkotaskussa. Olin sekavassa tilassa, toisaalta tiesin ystävyyden pettämisen olevan väärin, toisaalta sydämeni halajasi ihmishenkeä...
En muista luennosta juuri mitään, sillä en pystynyt keskittymään aiheeseen. Mielessä pyöri vain murha. Luennon jälkeen kohteeni/ystäväni jäi juttelemaan kanssani, ja tiesin aikani koittaneen. Adrenaliinin virratessa en keksinyt edes mitään sanottavaa, näytin vain hassun hauskoja kuvia puhelimestani. Lopulta hän ehdotti että poistuisimme syömään, johon minä vastasin: "Toki, mutta muista, että joskus parhaat ystäväsi osoittautuvat suurimmiksi vihollisiksesi", jonka jälkeen vedin pistoolini esiin ja ammuin häntä rintaan. Hän katsoi hetken hölmistyneenä, kaatui maahan, ja minä kävelin pois, tuntien samalla sekä häpeää että äärimmäistä nautintoa.

Uhri kertoo:

Luottamus. Veljellinen rakkaus. Uskollisuus. Kaikki tuo mureni silmieni edessä, kun katsoin hyvän ystäväni, Jäbän, kädessä olevaa asetta, joka osoitti minua juuri sinne, minne eniten sattui, sydämeen. Silmissäni sumeni. Kuinka astuin tähän ansaan tajuamatta, että pahin viholliseni olikin ollut kanssani koko ajan? Kun luentosalin ovi sulkeutui ja viimeinenkin silminnäkijä oli poistunut, hän painoi liipaisinta.

Pisteet:
Murhaaja: 10 p (murha) + 1,5 p (raportti) = 11,5 p
Uhri: 2 p (raportti)


08.10.2017 klo 21.20 Sunnuntai-illan surmanluodit

Kukkahattukyylä onnistuu väijyttämään Pekka Puukon ensimmäisen kierroksen viimeisillä minuuteilla.

Murhaaja kertoo:

Kukkahattukyylä oli saanut vihiä, että joku suunnitteli häiritsevänsä hänen miellyttävän sukkiensilitysiltansa rauhaa. Muuan jeppe nimittäin uhkasi haastavansa lähistölle eksyviä pyssyleikkiin. Onko moista kuultu! Ja vielä pyhäiltana! Täti lähtisi tekemään leikistä lopun.

Pettämätön vainu johdatti kyylän oikeaan paikkaan, ja hetken pimeitä nurkkia nuuskittuaan hän jo äkkäsikin riidanhaastajan. Kyllä heilui kukkahattu! Täti tempasi tykkinsä esille ja lähti pinkomaan hepun perään minkä vanhoista jaloistaan pääsi. Luoteja satoi sinä iltana vähintään yhtä rankasti kuin vettäkin.

Eipähän jeppe pilaisi enää yhtäkään sukkailtaa.

Uhri kertoo:

Kyllä meillä on kuulkaas Puukon tilalla ollu menneellä viikolla aika rauhallista. Vettä on tullu kun Esterin perseestä, mutta eipä oo muuten itikoita paljoo näkyny. Mutta tuli tässä muuten mieleen semmonen tapaus, kun yks ilta olin mettällä käymässä iltakävelyllä tarkastamassa tiluksia, meillä on nääs semmonen vanha koira-aitaus tuolla pellolla, ja kun ne koirat on siellä menny ja paskonu pitkin pihaa niin mietin siinä että sinne jos laittais pari tynamenttipötköä niin sillähän saisi näppärästi lannoitettua viereiset pellot! Mutta eiköhän siinä mettäpolkua kulkiessa siihen ilmestynyt petskules joku hyypiö pyssy kädessä huitomaan! Kyllä meillä Puukon tilalla on täällä periaatteita ja perinteitä, nimittäin ei se hyypiö päässyt tosta hommasta vähällä! Mulla oli katos oma tuliluikku mukana, mutta siinä samassa muistin että eihän sitä ollutkaan ladattu, kun ei ton Artun kanssa kato uskalla oikein jättää asetta ladattuna lojumaan. Niin siitä mä sitten ampaisin juoksuun ja yritin siinä jolkotellessa saada pyssyä ampumakuntoon, ja siinä mennessä me sitten räiskyteltiin edestakasin sen hyypiön kanssa. Aikani juostua multa kuitenkin pääsi patruunat loppumaan, näköjään Arttu petskule oli mennyt syömään ne loput luodit! No eipä siinä sitten mitään erikoisempaa, sain pari uutta tuuletusreikää paidanhelmaan. Tällasta tää on tää meidän Puukon veljesten elämä.

Pisteet:
Murhaaja: 10 p (murha) + 1,5 p (raportti) = 11,5 p
Uhri: 2 p (raportti)


05.10.2017 klo 15.15 Hämähäkki puraisee penkojaa

Kukkahattukyylä seuraa surmaatikkoa ja onnistuu livauttamaan myrkyllisen lemmikkinsä tämän kantamuksiin. Uhri kuolee penkoessaan reppuaan tuntia myöhemmin.

Murhaaja kertoo:

Kukkahattuinen käytöspoliisi jakelee omankädenoikeutta kaikille sanattomia käytössääntöjä vastaan niskuroiville kanssaihmisilleen. Tänään täti lähti matkaan päättääkseen päiviltä erään epäilyttävän nykynuoren, joka kehtasi istua hänen viereensä bussissa. Moisesta tungettelusta on tuomiona kuolema!

Aikansa huligaanin asunnolla kytättyään kyylä nousi samaan bussiin uhrinsa kanssa ja valitsi huolellisesti muita matkustajia mulkoillen sen ainoan penkkiparin, jolla ei kukaan vielä istunut. Täti neuvoo lukijaa ottamaan oppia esimerkillisestä käytöksestään.

Kyylätäti oli varustanut itsensä lyijyllä, mutta paremmaksi keinoksi osoittautuikin eräs hänen punaisella rusetilla somistamistaan lemmikkihämähäkeistä, jonka hän oli ottanut mukaan ulkoilutettavaksi. Bussi pysähtyi, täti astui ulos kohteensa perässä, ja muutamassa sekunnissa oli hämähäkki näppärästi kiivennyt sisään avoimesta repuntaskusta. Se tervehti uutta ystäväänsä iloisella pistoksella.

Uhri kertoo:

I had been thinking about the math problem since last night. I almost couldn't
sleep, because the problem was always so close, but so far from being solved.
I was thinking about the problem on the bus and was not aware of my surroundings
at all. It was just me, a paper filled with scribblings and mathematics. The
bloodlust and paranoia was all gone, buried under mathematics. I hardly even
remembered my mission anymore. The only thing I remembered to do to protect my
self from death was carry a gun with me. In other words I was offering myself
to my hunter on a silver platter.

When I arrived at the university, I reached into my bag to get my pencil and
didn't even feel the little prick or notice the drop of blood on my hand. I started feeling
unwell, but I wrote it off as sleep deprivation and not eating breakfast. And
then finally as I was fading out of conciousness, I solved the problem and in
ectasy wrote Q.E.D. The last thing I saw was the small black spider in my
backpack. At least death saved me from realizing my proof was incorrect.

And from this and Galois' example we learn that staying alive and doing
mathematics don't go well together.

Pisteet:
Murhaaja: 10 p (murha) + 1 p (ensimmäinen eläin) + 1 p (tyyli) + 1 p (huomaamaton toiminta) + 2 p (raportti) = 15 p
Uhri: 2 p (raportti)


05.10.2017 klo 10.30 Aikainen Ankka madon nappaa

Ankka ehtii ensimmäisenä bonuskohteelle.

Murhaaja kertoo:

Minä ammun puukotan ja myrkytän.
Sanon sulle pum, Ystävälle kvaak,
pum sanon teille kaikille.
ja jos minua huvittaa
lähden keskustaan tai Viikkiin
murhailemaan.

Ankka sai Korpilta käskyn
"We must deal with it"
Ankka löysi kohteensa työpaikaltaan.
Sanoin sille pum, kohteelleni pum,
pum sanoin sille uudestaan.
*kwak kwak*

-Ankka

Uhri kertoo:

Luojamme päivänä 5. lokakuuta olin tavalliseen tapaani laatimassa
laskelmaa ojitettavan suon alapuolisiin vesistöihin kohdistavasta
ravintoainekuormasta. Herramme kansa kaipaa lisää resursseja ja
olin tekemässä lähestulkoon lähetystyötä, saataisinhan tällä lisää
maata hyötykäyttöön. Ajattelin jo mieleni maisemassa valtavaa konetta
möyrimässä kuivassa turpeessa kun ovelleni ilmestyi joku. Olin jo hetken
huolissani. Kaiken maailman Jumalattomat viherpiipertäjähipit olivat lietsoneet
itsensä someraivoon pelkästä ehdotuksesta, että mahtava kone pääsisi
kyntämään neitseellistä alustaa, joka puolestaan kantaisi hedelmää sitten
myöhemmin. Henkilö ovella osoittautui kuitenkin vanhaksi tuttavakseni joka oli
päättänyt palauttaa kauan sitten lainaamansa DVD:t. Toivotin hänelle hyvät
päivät, kuten tapoihin kuuluu, ja tuo Herran kiroama piilohippi kuittasi
tervehdykseni luodilla vatsaan. Tipahdin tuoliini istumaan ja tarrasin ristiini.
"Toivottavasti olet kahlehdittuna johonkin suonreunan puista, kun he kaatavat
sen" totesin. Hän vastasi olevansa nykyään Ankka. Piru periköön, olen syönyt
suurempia sorsia. Yrteillä. Mokoma saastainen puolisukeltaja sulkee oven
perässään ja yritän luoda mieleeni kuvan vesilinnusta hautumassa uunissa
Paratiisissa.

Oletteko muuten kuulleet Lasarus-efektistä? Se on siis se, kun jo kliinisesti
kuolleen elintoiminnot palaavatkin yllättäen. Kun heräsin sairaalassa tiesin
totisesti olevani Siunattu.

Ojittaja

Pisteet:
Murhaaja: 5 p (bonuskohteen murha) +: 2 p (raportti) = 7 p
Uhri: 2 p (raportti)


04.10.2017 klo 20.10 Ensimmäinen laaki ja vainaa

Syksyinen luotisadekuuro yllättää Latokuivaajan. Huhut kertovat asialla olleen salamyhkäinen Sense.

Uhri kertoo:

The night grows dark and so quiet right now
not a shadow to be seen
A street lit by orange lamps
and it looks like I'm alone
Then a form steps out from behind the building
Couldn't keep it in
A shout just came out

Don't let them catch,
don't let them kill
Be faster than you've ever been
Evade and run
don't let them near
well now I'm dead

I am dead, I am dead
shot right to the chest

Now I'm dead, I am dead
This game is o'er for me
I don't care
I had a good time
Let the game go on
It's not like I'm here to stay

(Let It Go, Frozen säveleen)



Murhaaja kertoo:

So here I was. Standing alone in the darkness and waiting for my target to go on her evening walk. My heart was beating fast and loudly in my chest, so I was almost convinced she would hear it. I’ve travelled a long way to be here and at that moment I didn’t know how this would end. Maybe I would be dead in a few moments and maybe I would fulfil my plan. While I was standing there, hidden behind some trees and a little building, I thought back to the last days. Every day I was trying to follow my target, but nothing ever worked out how it should so now would be the first time to actually see her. Silently I hoped that I would be able to recognize her at all.

Of course I had come here quite early to take a look at the environment. But I wasn’t familiar with the area and what way she might walk. Because of that I just decided to follow her as soon as she leaves the house.

For some time I was slowly walking up and down hidden behind the bushes to see the house and the street at the same time, while trying not to make any noise that could tell someone I’m here. Suddenly the lights outside of the house behind me went on and I looked there, afraid that someone would see me. But not a single person was in sight. When I was convinced that no one would be there I looked back to the street and like out of nowhere I saw my target just about 5 metres away on the other side of the little building and walking straight in my direction. That moment I forgot about my plan to follow her and tried to silently sneak my way around the building to shoot her. *CRACK* Accidentally I stepped on a branch and stopped in shock. When I came to my mind again I couldn’t see my target anymore and I was sure she must have heard it and will sneak around the corner to get me. So I tried to go the other way around and found myself eye to eye to a very surprised target that didn’t hear me at all and just wanted to throw away a bag full of cat poop (luckily she managed to do that before she saw me, would have been an ugly weapon). In that moment I stopped thinking and just attacked her. Missed. She tried to run away and get her own weapon out of her pocket, but it was too late. The next shot was hitting her right in the chest.

Pisteet:
Murhaaja: 10 p (murha) + 1 p (ensimmäinen kaato) + 2 p (raportti) = 13 p.
Uhri: 2,5 p (raportti)


02.10.2017 klo 00.01 Jusseja jaossa! Salamurhaajat ovat liikkeellä.

Jossain on suo. Jossain on kuokka. Jossain on kuuden jalan kuoppa. Vain yksi yhtälöstä puuttuu. Toimikaa, tai joku suuttuu!