Suo, kuokka ja ruumis (2.10.-22.10.) Status: Peli käynnissä Pelaajia murhattu: 10 Tappoja: 0 Pidätyksiä: 0
Sivullisia uhreja: 1 Todistajia: 0 Silminnäkijöitä: 1

Suo, kuokka ja ruumis 2.10.-22.10.2017

Tapahtumat


18.10.2017 klo 18.00 Lisätehtävä viimeisellä viikolla

Tuomaristo tiedottaa:

Keskiviikkona 18. lokakuuta klo 18 - 21 järjestetään lisätehtävä, johon voivat osallistua sekä salamurhaajat että etsivät.

Tehtävän ensimmäisen vaiheen voi suorittaa vierailemalla Viikin Prismalla klo 18 - 19 välillä, ja toinen vaihe tapahtuu viiden kilometrin säteellä siitä. Suoritusaika toiselle vaiheelle on klo 19.30 - 21. Suosittelemme varustautumista sään mukaan. Jokainen voi oman ehtimisensä mukaan osallistua vain jompaankumpaan osioon tai molempiin. Tehtävän suoritusaika on aikaikkuna, ei kesto. Kummastakin osiosta on mahdollista selviytyä kahdessakymmenessä minuutissa + siirtymäaika osiosta toiseen.

Lisätehtävästä on mahdollista saada yhteensä 10 pistettä. Ehtona pisteiden saamiselle on, että pelaaja on ilmoittanut lisätehtävään osallistumisen aikataulussaan MurhaMasterissa viimeistään tiistaina 17.10. klo 21.00. Ilmoittautuneet saavat viestin, jossa on lisätietoja.


17.10.2017 klo 22.12 Kuolema Linnanmäellä

Tellervon ja yhden tuntemattoman sivullisen raajoja on löydetty Linnanmäen pyöräparkista. Muuten näiden onnettomien kehot ovat jauhelihaa. Huhujen mukaan pyöräpommin virittäjää kutsutaan Susihukaksi. Virkavalta ihmettelee miksi pommin lisäksi ohjaustankoon on levitetty myrkkyä.


17.10.2017 klo 11.56 Hämähäkki haukkaa hansikkaassa

Noise vie hautaan jo kolmannen uhrinsa, kun Tsaari kuolee käsineeseensä kätkettyyn myrkylliseen kahdeksanjalkaiseen.


14.10.2017 klo 18.30 Puukotus lenkkipolulla

Noise jatkaa puukkohippaansa. Tällä kertaa veitsi heiluu Lauttasaaressa, ja kohteeksi joutuu lenkkeilemässä ollut Fargoth.


13.10.2017 klo 12.38 Ruumis tuulikaapissa

Jo aikaisemmin vaaralliseksi todetusta Exactumin tuulikaapista on löytynyt puukotettu ruumis. Asialla on ollut Noise ja ruumiin huhutaan kuuluneen Haamulle.


12.10.2017 klo 13.50 Kuolema päärakennuksen vessassa

Salaperäinen M on ampunut punaisen rusetin päärakennuksen vessaan. Tätä eriskummallista tekoa ei todistanut kukaan.

Murhaaja kertoo:

Tuijotan peilikuvaani vessan peilistä ja mieleni vaeltaa takaisin eilisen iltapäivän piinaaviin hetkiin...

Olin vaeltanut syyssateen piiskaamia katuja kuin kuumeisena. Miten olin saattanut itseni tällaiseen tilanteeseen, sopimukseen ihmishenkien lunastamisesta. Voisinko todella tehdä niin, kylmäverisesti leikata jonkun raukan elämänlangan? Päiviä ja tunteja oli kulunut. Olin seurannut kohteitani mutten saanut tilaisuutta tekoihini. Iljettäviin, vastenmielisiin tekoihini. Nähdessäni kohteeni pystyin vain katsomaan heidän arkisten toimiensa sulavaa kauneutta. Tunsin kauhun sisälläni halvaannuttavan. Mutta toimeksiantajani, tuo ruojake, oli armoton. Oma aikani maan päällä oli vaarassa, jollen onnistuisi.

Saavuin sateen vihmomana tapahtumapaikan aulaan. Epätoivoisena järkeni ei toiminut. En hahmottanut, missä kohteeni olinpaikka sijaitsi. Aikani katseltuani menin kysymään vahtimestarilta, joka reippaasti ohjasi minut oikeaan suuntaan. Hän ei aavistanut toivioretkeni synkkää tarkoitusta. Pääsin seuraamaan kohdetta ja kuin kohtalon oikusta hän suunnisti yksin vessaan. Onnetar oli puolellani! Varmistin paikan ja odotin pahaa aavistamatonta sielua viattomana mutta sisältä palaen. Ase kädessäni tärisi, enkä meinannut saada varmistinta pois päältä. Kun tilaisuus tarjoitui, kaikki epäilykseni haihtuivat ja ammuin kohteen kylmänviileästi lavuaarin päälle. Verta roiskui peiliin asti ja hetken tunsin myötätuntoa siivoojaa kohtaan. Mikä teuraspaikka!

Kävellessäni pois rikospaikalta en tuntenut enää katumusta tai epätoivoa. Tunsin sisälläni lämpimän, nälkäisen läikähdyksen. Kun nyt katson peiliin, hymy nousee huulilleni kuin huomaamatta...

-M-


11.10.2017 klo 18.10 Perinteistään tunnetulta Uudelta ylioppilastalolta löytyy ruumis

Surmaatikko lahtaa Fieldsin hänen astuessaan hissistä ulos. Tekoa todistaa yksi silminnäkijä.

Murhaaja kertoo:

When I was born again, I decided to never do mathematics outside of the safety
of my house. I would only use my logical thinking skills to come up with
devious plans when outside. It would indeed hinder my career, but at the same time lengthen
it, because that kind of miracles won't happen twice. In addition my employer was quite displeased. I had to produce some
results or I would no longer have food on the table or even a head on my shoulders.

I decided to perform a quick and dirty murder. Even though the murder was made possible by
my lengthy preparations such as befriending the target before even getting the
assignment, the murder itself hadn't been thoroughly calculated and some might
even call it sloppy.

The murder started with my target traveling together with me to the House of
Assassins or in other words Uusi ylioppilastalo. He was cautious; maybe he had heard about my
new part-time job as an assassin. I couldn't simply kill him on the way up in
the elevator, because we went up separately. But his caution only made me more
determined to finish him off here and now, so I took a moderate risk and
settled for a sloppy murder.

I went to stand in front of the elevator doors. I saw
that the elevator was going upwards and deduced he was probably in it and
hadn't taken the stairs. The possibility that he would have sent the elevator
upwards and taken the stairs came to mind. After coming up the stairs he could
then find me standing in front of the elevator doors and I would have no
excuse for it. I also knew I'd have to shoot him no matter how many
eyewitnesses there would be in the elevator. After a few long seconds the
elevator doors opened and I saw my target and another person. I pulled my gun,
my target stepped out of the elevator probably pulling his gun too as I shot
him right through the heart. Before the elevator doors closed I signed to the
bloodcovered, shocked eyewitness, that she should stay quiet about this. And
so the elevator went up and I might be hunted by a cop.

Uhri kertoo:

Can you believe the kids these days? They think that they can just grab a pistol and call themselves assassins! Back in my day we had class. We truly wanted to master the craft of elimination. We'd meticulously study every move of the target before crafting a delicate plan, and the unlucky chap wouldn't even know what hit him! And we did it with style. We'd wait for the fat lady to sing at an opera before acting, just for the dramatic effect. Back then we really committed to the trade. I remember posing as a statue for three days straight before the target walked past me, just so I could surprise the poor bloke with a sword in the back! To us the money wasn't even the point! To us assassination was an art, something we strived to perfect.

So that's why I felt a morbid sense of excitement when I first sensed it a few days back. A hunter knows when he's being hunted, you know? So many have tried and failed that I only wanted to see what sort of tricks would this one try to pull. Maybe a shoe bomb? Or perhaps some poisoned toothpaste? I just wanted to see how this one would dance for me.

So what sort of a masterful plan do I get to see unfold? An inaccurate shot at my chest in a hallway. With an eyewitness present. By some young kid that doesn't even stay to check if I'm dead. So here I am, bleeding out on this dirty floor, beaten by some kid with a trick so dirty that I didn't even consider it. No respect for an old legend, or the trade. I always thought that at least my death would be grand, but I guess this is what an old fool gets.


09.10.2017 klo 17.22 Kuoleman maanantai saa jatkoa

Unknown assassin known as Noidea has some idea how to make corpses. V gets bumped off and does not stand for victory but for victim this time.

Murhaaja kertoo:

Olipas tappo. Murhana yksinkertainen mutta tekona ehkä vaikeimpia mitä olen joutunut tekemään. Murhan kohde oli pitkäaikainen ystäväni. Mutta hei, määräys mikä määräys.

Murhan kulku oli suorastaan laittoman helppo: houkuttelin uhrin heidän talonsa varastoiden eteen ja... eipä oikeastaan muuta. Otan aseena toimineen keittiöveitsen taskustani ja pistän uhria kylkiluitten väliin. Lopuksi ruumis varastoon jossa tiedän, ettei kukaan kuitenkaan käy ennen joulua. Asian valoisia puolia: uhrin stressiongelmat ja ajankäytölliset vaikeudetkin ratkesivat! Ehkä näin olisi parempi


09.10.2017 klo 11.45 Älä luota kavereihin

Vanha viisaus pitää jälleen paikkaansa. Luentosalista löytyy rintaan ammuttu ruumis. Asialla on Murhaaja-Jäbä. Cheek on viimeisen riiminsä rimmannut.

Murhaaja kertoo:

Oli sateinen maanantai-aamu, ja olin juuri saanut tietää uuden kohteeni olevan paras ystäväni. Astellessani kohti Yliopiston päärakennusta tunsin aseeni painavan erityisen paljon takkini ulkotaskussa. Olin sekavassa tilassa, toisaalta tiesin ystyyden pettämisen olevan väärin, toisaalta sydämeni halajasi ihmishenkeä...
En muista luennosta juuri mitään, sillä en pystynyt keskittymään aiheeseen. Mielessä pyöri vain murha. Luennon jälkeen kohteeni/ystäväni jäi juttelemaan kanssani, ja tiesin aikani koittaneen. Adrenaliinin virratessa en keksinyt edes mitään sanottavaa, näytin vain hassun hauskoja kuvia puhelimestani. Lopulta hän ehdotti että poistuisimme syömään, johon minä vastasin: "Toki, mutta muista, että joskus parhaat ystäväsi osoittautuvat suurimmiksi vihollisiksesi", jonka jälkeen vedin pistoolini esiin ja ammuin häntä rintaan. Hän katsoi hetken hölmistyneenä, kaatui maahan, ja minä kävelin pois, tuntien samalla sekä häpeää että äärimmäistä nautintoa.


08.10.2017 klo 21.20 Sunnuntai-illan surmanluodit

Kukkahattukyylä onnistuu väijyttämään Pekka Puukon ensimmäisen kierroksen viimeisillä minuuteilla.

Murhaaja kertoo:

Kukkahattukyylä oli saanut vihiä, että joku suunnitteli häiritsevänsä hänen miellyttävän sukkiensilitysiltansa rauhaa. Muuan jeppe nimittäin uhkasi haastavansa lähistölle eksyviä pyssyleikkiin. Onko moista kuultu! Ja vielä pyhäiltana! Täti lähtisi tekemään leikistä lopun.

Pettämätön vainu johdatti kyylän oikeaan paikkaan, ja hetken pimeitä nurkkia nuuskittuaan hän jo äkkäsikin riidanhaastajan. Kyllä heilui kukkahattu! Täti tempasi tykkinsä esille ja lähti pinkomaan hepun perään minkä vanhoista jaloistaan pääsi. Luoteja satoi sinä iltana vähintään yhtä rankasti kuin vettäkin.

Eipähän jeppe pilaisi enää yhtäkään sukkailtaa.

Uhri kertoo:

Kyllä meillä on kuulkaas Puukon tilalla ollu menneellä viikolla aika rauhallista. Vettä on tullu kun Esterin perseestä, mutta eipä oo muuten itikoita paljoo näkyny. Mutta tuli tässä muuten mieleen semmonen tapaus, kun yks ilta olin mettällä käymässä iltakävelyllä tarkastamassa tiluksia, meillä on nääs semmonen vanha koira-aitaus tuolla pellolla, ja kun ne koirat on siellä menny ja paskonu pitkin pihaa niin mietin siinä että sinne jos laittais pari tynamenttipötköä niin sillähän saisi näppärästi lannoitettua viereiset pellot! Mutta eiköhän siinä mettäpolkua kulkiessa siihen ilmestynyt petskules joku hyypiö pyssy kädessä huitomaan! Kyllä meillä Puukon tilalla on täällä periaatteita ja perinteitä, nimittäin ei se hyypiö päässyt tosta hommasta vähällä! Mulla oli katos oma tuliluikku mukana, mutta siinä samassa muistin että eihän sitä ollutkaan ladattu, kun ei ton Artun kanssa kato uskalla oikein jättää asetta ladattuna lojumaan. Niin siitä mä sitten ampaisin juoksuun ja yritin siinä jolkotellessa saada pyssyä ampumakuntoon, ja siinä mennessä me sitten räiskyteltiin edestakasin sen hyypiön kanssa. Aikani juostua multa kuitenkin pääsi patruunat loppumaan, näköjään Arttu petskule oli mennyt syömään ne loput luodit! No eipä siinä sitten mitään erikoisempaa, sain pari uutta tuuletusreikää paidanhelmaan. Tällasta tää on tää meidän Puukon veljesten elämä.


05.10.2017 klo 15.15 Hämähäkki puraisee penkojaa

Kukkahattukyylä seuraa surmaatikkoa ja onnistuu livauttamaan myrkyllisen lemmikkinsä tämän kantamuksiin. Uhri kuolee penkoessaan reppuaan tuntia myöhemmin.

Murhaaja kertoo:

Kukkahattuinen käytöspoliisi jakelee omankädenoikeutta kaikille sanattomia käytössääntöjä vastaan niskuroiville kanssaihmisilleen. Tänään täti lähti matkaan päättääkseen päiviltä erään epäilyttävän nykynuoren, joka kehtasi istua hänen viereensä bussissa. Moisesta tungettelusta on tuomiona kuolema!

Aikansa huligaanin asunnolla kytättyään kyylä nousi samaan bussiin uhrinsa kanssa ja valitsi huolellisesti muita matkustajia mulkoillen sen ainoan penkkiparin, jolla ei kukaan vielä istunut. Täti neuvoo lukijaa ottamaan oppia esimerkillisestä käytöksestään.

Kyylätäti oli varustanut itsensä lyijyllä, mutta paremmaksi keinoksi osoittautuikin eräs hänen punaisella rusetilla somistamistaan lemmikkihämähäkeistä, jonka hän oli ottanut mukaan ulkoilutettavaksi. Bussi pysähtyi, täti astui ulos kohteensa perässä, ja muutamassa sekunnissa oli hämähäkki näppärästi kiivennyt sisään avoimesta repuntaskusta. Se tervehti uutta ystäväänsä iloisella pistoksella.

Uhri kertoo:

I had been thinking about the math problem since last night. I almost couldn't
sleep, because the problem was always so close, but so far from being solved.
I was thinking about the problem on the bus and was not aware of my surroundings
at all. It was just me, a paper filled with scribblings and mathematics. The
bloodlust and paranoia was all gone, buried under mathematics. I hardly even
remembered my mission anymore. The only thing I remembered to do to protect my
self from death was carry a gun with me. In other words I was offering myself
to my hunter on a silver platter.

When I arrived at the university, I reached into my bag to get my pencil and
didn't even feel the little prick or notice the drop of blood on my hand. I started feeling
unwell, but I wrote it off as sleep deprivation and not eating breakfast. And
then finally as I was fading out of conciousness, I solved the problem and in
ectasy wrote Q.E.D. The last thing I saw was the small black spider in my
backpack. At least death saved me from realizing my proof was incorrect.

And from this and Galois' example we learn that staying alive and doing
mathematics don't go well together.

Pisteet:
Murhaaja: 10 p (murha) + 1 p (ensimmäinen eläin) + 1 p (tyyli) + 1 p (huomaamaton toiminta) + 2 p (raportti) = 15 p
Uhri: 2 p (raportti)


05.10.2017 klo 10.30 Aikainen Ankka madon nappaa

Ankka ehtii ensimmäisenä bonuskohteelle.

Murhaaja kertoo:

Minä ammun puukotan ja myrkytän.
Sanon sulle pum, Ystävälle kvaak,
pum sanon teille kaikille.
ja jos minua huvittaa
lähden keskustaan tai Viikkiin
murhailemaan.

Ankka sai Korpilta käskyn
"We must deal with it"
Ankka löysi kohteensa työpaikaltaan.
Sanoin sille pum, kohteelleni pum,
pum sanoin sille uudestaan.
*kwak kwak*

-Ankka

Uhri kertoo:

Luojamme päivänä 5. lokakuuta olin tavalliseen tapaani laatimassa
laskelmaa ojitettavan suon alapuolisiin vesistöihin kohdistavasta
ravintoainekuormasta. Herramme kansa kaipaa lisää resursseja ja
olin tekemässä lähestulkoon lähetystyötä, saataisinhan tällä lisää
maata hyötykäyttöön. Ajattelin jo mieleni maisemassa valtavaa konetta
möyrimässä kuivassa turpeessa kun ovelleni ilmestyi joku. Olin jo hetken
huolissani. Kaiken maailman Jumalattomat viherpiipertäjähipit olivat lietsoneet
itsensä someraivoon pelkästä ehdotuksesta, että mahtava kone pääsisi
kyntämään neitseellistä alustaa, joka puolestaan kantaisi hedelmää sitten
myöhemmin. Henkilö ovella osoittautui kuitenkin vanhaksi tuttavakseni joka oli
päättänyt palauttaa kauan sitten lainaamansa DVD:t. Toivotin hänelle hyvät
päivät, kuten tapoihin kuuluu, ja tuo Herran kiroama piilohippi kuittasi
tervehdykseni luodilla vatsaan. Tipahdin tuoliini istumaan ja tarrasin ristiini.
"Toivottavasti olet kahlehdittuna johonkin suonreunan puista, kun he kaatavat
sen" totesin. Hän vastasi olevansa nykyään Ankka. Piru periköön, olen syönyt
suurempia sorsia. Yrteillä. Mokoma saastainen puolisukeltaja sulkee oven
perässään ja yritän luoda mieleeni kuvan vesilinnusta hautumassa uunissa
Paratiisissa.

Oletteko muuten kuulleet Lasarus-efektistä? Se on siis se, kun jo kliinisesti
kuolleen elintoiminnot palaavatkin yllättäen. Kun heräsin sairaalassa tiesin
totisesti olevani Siunattu.

Ojittaja

Pisteet:
Murhaaja: 5 p (bonuskohteen murha) +: 2 p (raportti) = 7 p
Uhri: 2 p (raportti)


04.10.2017 klo 20.10 Ensimmäinen laaki ja vainaa

Syksyinen luotisadekuuro yllättää Latokuivaajan. Huhut kertovat asialla olleen salamyhkäinen Sense.

Uhri kertoo:

The night grows dark and so quiet right now
not a shadow to be seen
A street lit by orange lamps
and it looks like I'm alone
Then a form steps out from behind the building
Couldn't keep it in
A shout just came out

Don't let them catch,
don't let them kill
Be faster than you've ever been
Evade and run
don't let them near
well now I'm dead

I am dead, I am dead
shot right to the chest

Now I'm dead, I am dead
This game is o'er for me
I don't care
I had a good time
Let the game go on
It's not like I'm here to stay

(Let It Go, Frozen säveleen)



Murhaaja kertoo:

So here I was. Standing alone in the darkness and waiting for my target to go on her evening walk. My heart was beating fast and loudly in my chest, so I was almost convinced she would hear it. I’ve travelled a long way to be here and at that moment I didn’t know how this would end. Maybe I would be dead in a few moments and maybe I would fulfil my plan. While I was standing there, hidden behind some trees and a little building, I thought back to the last days. Every day I was trying to follow my target, but nothing ever worked out how it should so now would be the first time to actually see her. Silently I hoped that I would be able to recognize her at all.

Of course I had come here quite early to take a look at the environment. But I wasn’t familiar with the area and what way she might walk. Because of that I just decided to follow her as soon as she leaves the house.

For some time I was slowly walking up and down hidden behind the bushes to see the house and the street at the same time, while trying not to make any noise that could tell someone I’m here. Suddenly the lights outside of the house behind me went on and I looked there, afraid that someone would see me. But not a single person was in sight. When I was convinced that no one would be there I looked back to the street and like out of nowhere I saw my target just about 5 metres away on the other side of the little building and walking straight in my direction. That moment I forgot about my plan to follow her and tried to silently sneak my way around the building to shoot her. *CRACK* Accidentally I stepped on a branch and stopped in shock. When I came to my mind again I couldn’t see my target anymore and I was sure she must have heard it and will sneak around the corner to get me. So I tried to go the other way around and found myself eye to eye to a very surprised target that didn’t hear me at all and just wanted to throw away a bag full of cat poop (luckily she managed to do that before she saw me, would have been an ugly weapon). In that moment I stopped thinking and just attacked her. Missed. She tried to run away and get her own weapon out of her pocket, but it was too late. The next shot was hitting her right in the chest.

Pisteet:
Murhaaja: 10 p (murha) + 1 p (ensimmäinen kaato) + 2 p (raportti) = 13 p.
Uhri: 2,5 p (raportti)


02.10.2017 klo 00.01 Jusseja jaossa! Salamurhaajat ovat liikkeellä.

Jossain on suo. Jossain on kuokka. Jossain on kuuden jalan kuoppa. Vain yksi yhtälöstä puuttuu. Toimikaa, tai joku suuttuu!